Ekotehokkuuden lisäämiselle on esitetty kunnianhimoisia tavoitteita. Luonnonvarojen tuottavuus on teollisuusmaissa nostettava ensi vuosisadan puoliväliin mennessä noin 10-kertaiseksi (ns. factor 10 -tavoite). Välitavoitteena voitanee luonnonvaratuottavuutta kasvattaa esimerkiksi nelinkertaiseksi 20-30 vuodessa (ns. factor 4 -tavoite).

- Lähde: Euroopan unionin ekotehokkuusaloite 1997

HYÖTYÄ YRITYKSELLE, KULUTTAJALLE JA YMPÄRISTÖLLE

Materiaalin käytön tehostaminen vähentää kustannuksia ja on järkevää liiketoimintaa. Ekotehokkuutta pidetään yritysten kilpailukyvyn kannalta oleellisena nousevana megatrendinä. Kuluttajaa ekotehokkuusajattelu auttaa ympäristöä ja kukkaroa säästävien valintojen tekemisessä.

Ainevirtojen pienentäminen vähentää ympäristön kulutusta. Kun luonnonvaroja otetaan talouden käyttöön vähemmän, myös päästöjen ja jätteiden määrä vähenee. Tämä on uudenaikaista ennaltaehkäisevää ympäristönsuojelua.

UUSIA TYÖKALUJA EKOTEHOKKUUDEN ARVIOINTIIN

Luonnonvarojen tuottavuuden lisäämiseksi on otettu käyttöön joitakin uusia käsitteitä.

• Ekologinen selkäreppu = se alkuperäiseltä paikaltaan luonnon ekosysteemeistä siirrettyjen luonnonvarojen määrä (kiloina), jonka tuote vaatii oman painonsa lisäksi elinkaarensa aikana.
• Tuotteen vaatima materiaalinkäyttö (Material Input, MI) = tuotteen oma paino + sen selkäreppu.
• Tietyn teollisuuden raaka-aineen (esim. puun, raudan, sementin) MI-kerroin = se luonnonmateriaalien kokonaismäärä kiloina, joka on tarvittu yhden raaka-ainekilon tuottamiseksi. Kerrointen avulla voidaan verrata materiaalien aiheuttamaa ympäristönkulutusta sekä laskea tuotteiden ekologisia selkäreppuja.

Saksalaisessa Wuppertal-instituutissa MI-kertoimia on määritetty monille teollisuustuotteiden raaka-aineille.
Suomessa käytettyjä MI-kertoimia on täällä.

• Kansantalouden materiaalin kokonaiskäyttö (TMR, Total Material Requirement) = koko kansantalouden suora materiaalin käyttö + ekologinen selkäreppu (eli ns. piilovirrat, hidden flows).

Suomen kansantalouden TMR on laskettu Oulun yliopiston Thule-instituutin koordinoimassa tutkimushankkeessa. Suomalainen kuluttaa luonnonvaroja vuodessa keskimäärin lähes 100 tonnia.

MIPS, MATERIAALITEHOKKUUDEN MITTARI

Materiaalin käyttöä on järkevää verrata siihen hyötyyn, joka saadaan tuotettua. MIPS-yksikkö (Material Input Per Service unit, MI/S) ilmaisee sen materiaalipanoksen suuruuden, joka tarvitaan tietyn palveluyksikön tuottamiseen.

MIPS:in MI on tuotteen ekologisen selkärepun ja tuotteen oman painon summa. S tarkoittaa tuotteen käyttöikänsä aikana tarjoamien palvelusuoritteiden määrää. Palvelusuorite voi olla esimerkiksi pesukoneella pesty pyykkikilo. Tällöin MIPS ilmaisee, paljonko luonnonvaroja pesukone kuluttaa elinikänsä aikana yhtä pesemäänsä pyykkikiloa kohden.

EKOTEHOKKUUDEN LISÄÄMINEN

Kun MIPS pienenee, luonnonvarojen tuottavuus kasvaa. Tuottavuutta voidaan lisätä joko vähentämällä luonnonvarojen käyttöä (MI) tai lisäämällä tuotteesta saadun palvelun (S) määrää.

Luonnonvarojen käyttöä (MI) voi vähentää esimerkiksi

• siirtymällä raaka-aineisiin ja energialähteisiin, joiden ekologinen selkäreppu (MI-kerroin) on pieni,
• tehostamalla prosessien raaka-aineen ja energian käyttöä,
• pienentämällä tai keventämällä tuotteita (mielellään pienentämättä tuotetun palvelun määrää)
• käyttämällä tuotteeseen uusiomateriaaleja tai
• vähentämällä kuljetuksia.

Aikaansaatavaa palvelua (S) voi lisätä mm. edistämällä

• tuotteiden pitkäkestoista käyttöä (esim. kestävyys, ajattomuus, huollettavuus, korjattavuus, parannettavuus, täydennettävyys, käyttövarmuus, helppokäyttöisyys, uudelleenkäytettävyys)
• tuotteiden monivaiheista käyttöä (esim. uudelleenkäyttö, monikäyttöisyys, purettavuus, materiaalikoostumuksen ja rakenteen yksinkertaisuus)
• materiaalitehokkuutta lisääviä myynti- ja markkinointiratkaisuja
  • käyttöoikeus tuotteen sijaan (esim. lainaus, liisaus, vuokraus)
  • yhteiskäyttö ja jaettu käyttö (esim. pesula, julkinen liikenne)
  • palvelun tarjoaminen tuotteen sijaan (esim. puhelinvastaajapalvelu)
  • tulosten myynti tuotteiden sijaan (ns. outsourcing)

Erilaisia kehittämismahdollisuuksia voidaan yhdistellä tehokkaan ratkaisun tuottamiseksi tinkimättä loppupalvelun laadusta.

Lisää tietoa materiaalitehokkuuden kehittämisestä täällä.

Ulkomaisia ekotehokkuuden tutkijoita ja kehittäjiä:

http://www.wupperinst.org
http://www.factor10-institute.org
http://www.seri.at
http://www.wri.org